Ilmankäsittelykoneet
Ilmankäsittelykoneet
Ilmankäsittelykoneet sisältävät tulo- ja poistoilman käsittelyn sekä energiatehokkaan poistoilman lämmöntalteenoton. Lämmön talteenotto tehdään joko vastavirtasiirtimen, roottorin tai glykolipatterien avulla. Pieniä koneitamme (ilmamäärät 0,16–1,2 m3/s) käytetään mm. hajautetun järjestelmän asuinkerrostaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa sekä yksittäisissä, pienehköissä toimisto- ja myymälätiloissa. Suuria koneitamme (ilmamäärät 1,1–10 m3/s) käytetään mm. isoissa myymälöissä ja kauppakeskuksissa sekä tehdashalleissa.
Koneiden ominaisuudet ja energiatehokkuus vaihtelevat lämmön talteenottomenetelmän mukaan.
Vastavirtasiirrinkoneissa lämmön talteenottolaitteena on energiatehokas vastavirtalämmönsiirrin, jonka hyötysuhde lähellä 95 %:ia.
Roottorikoneissa lämmön talteenottolaitteena on energiatehokas pyörivä lämmönsiirrin, jonka hyötysuhde on jopa 90 %.
Vaativiin kohteisiin. Nestekiertoisissa siirrinkoneissa lämmön talteenottolaitteena on energiatehokas glykolipatteri, joka täyttää EN 308 energiatehokkuusvaatimukset (68 %).
Vastavirtasiirrinkoneet
Vastavirtasiirrinkoneessa eli ”levarissa” lämmön talteenottomenetelmänä on levylämmönsiirrin. Sen etuna on kustannustehokas rakenne. Vastavirtasiirrinkoneessa tulo- ja jäteilmat eivät pääse sekoittumaan keskenään, joten se on hygieeninen käyttää. Koneet sopivat myös kosteisiin tiloihin, sillä niissä on ominaisuutena kondenssiveden poisto.
Nestekiertoiset lämmönsiirrinkoneet
Nestekiertoisessa lämmönsiirrinkoneessa eli ”patterikoneessa” lämpö siirtyy poistoilmasta tuloilmaan patterien avulla. Nestekiertoisen järjestelmän etu on se, että ne eivät vaadi erillisen tuloilmakanavan rakentamista. Asentaminen on suhteellisen yksinkertaista. Niitä voidaan käyttää ilmanvaihtolaitoksissa, joissa tulo- ja poistoilmakanavat sijaitsevat rakenteellisista syistä kaukana toisistaan. Lisäksi patterikoneet ovat hygieenisiä, sillä ilmamassat eivät sekoitu keskenään lainkaan. se onkin ainoa lämmöntalteenottomenetelmä, joka sopii erittäin likaisen ilman lämmöntalteenottoon.
(Lähteenä on käytetty osittain: Bragge, Mikael opinnäytetyö 2017. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmät, Sandberg, Esa 2016: Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät)